1.12.2000

20.1.2000

Suden laulu

Suden laulu 250cm x 450 cm, 1998 (Yksityiskokoelmat, Turku)



Suden laulu

Sarjasta Maan tarinoita

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ihmiset ovat käyttäneet Maan metalleja enemmän kuin sitä ennen koko ihmiskunnan historian aikana. 
Tuli susi -meni hukkaan.

Aikana, jolloin köydet olivat vielä köysiä ja ihmiset käyttivät niitä rakentaakseen sekä kesyttääkseen, oli tavallista, että voimakkaat henkilöt ja shamaanit saattoivat matkata suden hahmossa paikasta toiseen asioiden laitoja selvittäen. Susi kuului itseoikeutetusti tietäjien ja shamaanien apuhenkien klaaniin.

Tarinat ja muut lähteet kertovat kahdenlaisesta tavasta: muuttumisesta sudeksi tai matkaamisesta suden sisällä. Aikojen alussa ihmiset ja sudet jakoivat saman ruokapöydän. Oleellista oli kommunikointi ja asioista sopiminen. Ihmiset kykenivät kommunikoimaan susien kanssa ja tekemään yhteistyötä. Vasta paljon myöhemmin ihminen alkoi himoita suden turkkia - aikana, jolloin osa sudenpennuista oli kesytetty koiriksi, ihmisen alamaisiksi - ja kesyyntymättömät vapaat sudet nähtiin kilpailijoina samoilla riistamailla.

Siperialaisilla naisshamaaneilla oli usein pää-apuhenkenä susi.
...

Luonnonkuidut korvattiin metalleilla, ihminen keksi ketjut ja kahleet. Hukkaan ei mentykään enää tietoja kartuttamaan vaan hukasta tuli kaatopaikka, jonka kasvulle ei näy loppua. 

Metallit ovat sulana Maan sisässä, maan veri. Maan sisäinen tuli, Elämän liekki, Maan aurinko.

Koivu on jääkauden jälkeen pohjoisen pallonpuoliskon ensimmäinen puu, äitipuu. Muut puut tarvitsevat varttuakseen äitipuun hoivaa ja tukea. Koivu on elämänpuu, josa virtaa elämänneste, sokerinen mahla. Mongliassa shamaanit istuttivat jurttansa ympärille koivuja. Koivu auttoi pääsemään matkalle yliseen. 

Kuva: Suden laulu, Salon taiteilijaseuran vuosinäyttely 1999, Salon taidemuseo Veturitalli. 

Teksti: Vaeltajan tarinoita, näyttely Rauman taidemuseo, 1999-2000 Feel felt felt